tiistai, 31. heinäkuu 2012

Blogi on muuttanut!

Kamunkorven kuulumiset siirtyvät tästä lähtien uuteen osoitteeseen kamunkorven.kuvat.fi/blog/

Tervetuloa. Yritän saada vanhan blogin siirrettyä jossain vaiheessa kokonaan sinne, mutta melkoinen homma se tulee olemaan.  Katsotaan jaksanko :D

perjantai, 22. kesäkuu 2012

Kasvatteja vol2

Tänään täyttävät tasan vuoden Kamunkorven viimeisimmät tulokkaat eli Juhannus-pennut! Onnea siis Helga, Ukko, Eikka, Dome ja Jack. Tässä pentukasa vuoden takaa:

Eikkaa kävimme katsomassa "ohikulkumatkalla" ja pääsipä poika ensimmäiseen trimmaukseensakin. Komea ja raamikas äijä siitä on kasvanut ja kovin aktiivinenkin :D


Eikka eli Kamunkorven Juntti-Einari

 

Kesälomareissullaan täällä pistäytyi jaloittelemassa myös ihanainen Lempi (K. Leiskuva Lempi)

Lempi treenasi näyttelyjuttuja erittäin osaavan ja taitavan nuoren handlerinsa kanssa meidän pihamaalla ja hienosti se meni! Näillä eväillä kaksikko kävi pari viikkoa sitten Tuurissa näytelmissä ja Lempi sai oikein hyvällä arvostelulla H:n. Meni vähän ohi, että miksi H...


Lempin häntä viuhuu :D

Lempin sisko Lyyli kävi myös näyttelyssä Kangasniemellä ja oli kuulemma ottanut ilon irti ihan kunnolla kehässä EH:n arvoisesti :D

Viime viikolla me saatiin vieraaksi pitkästä aikaa ekasta pentueesta Laila, K. Hulda Huoleton. Olipas kiva nähdä teitä! Laila oli edelleen ihan sama Laila kun viimeksi nähtiin neljä (?) vuotta sitten :)


Lailassa on niin paljon tuttuja juttuja ja samaa näköä muiden sisarustensa kanssa.

Laitetaanpa tähän vielä kuva Lailan veljestä Turosta (K. Harrikka), jota myöskin nähtiin viime viikolla ihmislapsen synttäreiden muodossa.

 

sunnuntai, 3. kesäkuu 2012

Kasvatteja, etenkin Domea


Tässä on Dome, Kamunkorven Juppihippipunkkari. Dome etsii uutta kotia, sillä kemiat perheen vanhemman uroskoiran kanssa eivät ole kohdanneet toivotulla tavalla. Dome on hyvin peruskoulutettu ja sen kanssa on aloitettu agility tosimielessä. Domessa on potentiaalia moneen lajiin ja haussa onkin ehdottomasti harrastava koti. Ikää tulee kesällä mittariin yksi vuosi, joten mies on vielä ihan kakara. Lisätietoja Domesta minulta, 040 7393929/Eija tai [email protected].


Dome pelästytti omistajansa pahanpäiväisesti tällä viikolla. Se lähti metsässä aivan vierestä lähteneen hirven perään ja katosi. Fiksu jätkä kuitenkin osasi palata monien kilometrien päästä lähes vieraalta metsäalueelta kotiinsa ylittäen mm. kehä kakkosen. Karkureissu kesti vuorokauden ja paljon oli kyllä varjelusta mukana. Dome on siis myös riistaviettinen :D Normaalisti se on vapaana ollessaan tottelevainen ja kuuliainen, mutta tälläisessä ääritilanteessa hyvinkin rodunomaista käytöstä :)
 


Tässä on Domen veli Ukko (K. Julma-Jussi). Kerrankin oli sormi kameran liipasimella oikeaan aikaan tämän herran kohdalla :D


Ukko



Ukko ja siskonsa Helga (K. Juhannusruusu), kuvat Ukon perheeltä :)


Kaunis Helga. Niin mummunsa näköinen!
 


Terveisiä Norjasta, jossa mahtavissa maisemissa asuvat äiti ja tytär, Ilona ja Liina. Liina vasemmalla, Ilona oikealla :)
 

Huomenna kokonaisen vuoden täyttävät L-pennut. Onnea hieman etukäteen Lilli, Lempi, Lyyli ja Napoleon! Savolaistuneesta Lyylistä sain tuoreita kuvia juuri tällä viikolla ja niin on äitinsä näköinen tyttö siitä(kin) kasvanut :)


 


Lyylikin liikkuu reippaalla askelluksella :)


Tässä kuvassa Napoleon kevätriemuissa :D Ei muuten ole tästäkään lumitilanteesta kuin 8 viikkoa, ei muuten uskoisi näin äkkiseltään.

Lempistä saammekin varmasti kuvia ensi perjantaina, kun toivottavasti näemme :)

maanantai, 28. toukokuu 2012

Kivoja juttuja

Välillä kivoja juttuja. Tästä postauksesta voi tulla melko pitkä ja se saattaa sisältää paljon kuvia. Joten koittakaa kestää :D

Eilen oli ihan huippu päivä huipussa seurassa! Meillä oli halukkaille tarjolla tutustumista mejän saloihin. Mukavalla porukalla päästiinkin metsään haahuilemaan ja iso kiitos Yrjölän perheelle maastoista, verestä ja sorkista, tarjoilusta ja vieraanvaraisuudesta. Niin ja korvaamattomista neuvoista. 11 jälkeä tehtiin ja ajettiin ja kaikki koirat löysivät sorkat. Ainakin melkein :D Näätä-corgi ei niin ollut kiinnostunut, mutta se hälle suotakoon. Parsonit ja yksi seisojakin löysi maaliin :)

Toivottavasti eilinen antoi monelle eväitä lajin pariin ja lähdette toistekin tekemään koiralle jälkeä metsään. Voin kertoa, että meidän osoitteessa yksi innostui uudelleen lajista, enkä nyt puhu itsestäni :) Saldona päivästä käristynyt nahka, väsyneet lapset, huoli metsään hukkuneesta puhelimesta, jonka ihana Tanja löysi tien poskesta <3, paljon taitavia koiria ja ihania kasvatteja. Ja mukavaa seuraa! Nyt kuvia.

Ensin päästeltiin höyryjä riehumalla

 

Uimalla vesikupissa, pojat tosin vähän ihmetteli Ulpun touhja...

 

Myyrästämällä

 

Veljekset Mauno ja Jekku

 

Sitten lähdettiin maastoon. Luna odottelee pääsyä jäljelle

 

Siskonsa Ulpu ja jäljen päätös

 

Jekku tähyilee jäljelle

 

Ulpu

 

Lopuksi vielä otettiin laukauksensietotesti koirille. Tässä Lunan mielipide siitä, mitä mieltä se oli yksin puuhun kiinni jättämisestä.

 

Kun vieressä Mauno sitä katseli näin lunkisti.

 

Sisko ja sen veli, Elva ja Ossi

 

Elvalla oli vähän kuuma

Lisää kuvia löytyy täältä. Tulihan niitä taas otettua. Osa koirista ei varmaan edes päässyt kuviin?!? Korjataan se seuraavalla kerralla :)

Viime viikonloppuna näyttelyssä Kamunkorpea edustivat Mimi (K. Marsipaani-Miisu) ja Lempi (K. Leiskuva Lempi). Lauantaina molemmille tytöille Hyvät. Mimi oli vähän pohjavilloilla ja Lempin persoonallinen väritys ei oikein vedonnut tuomariin. Sen lisäksi se lähetettiin kotiin kasvamaan.


Lempi

Mimi kävi uudelleen näytillä seuraavana päivänä ja petrasi hienosti saaden tiukalta tuomarilta erin. SA jäi kuulemma karvasta kiinni.


Mimi

Kiitos tyttöjen kuvista omistajille.

Viikko sitten käväisimme Häijäässä ryhmänäyttelyssä, jossa tuomarimuutoksen takia jätettiin tytöt (Luna ja Lilli) kotiin ja lähdettiin vain poikien kanssa. Ensiesiintymisensä teki Ukko (K. Julma-Jussi) tyylilleen uskollisesti, vähän heikunkeikun ja silleen, mutta hienon arvostelun poika sai ja ainoana uroksena ERIn. Ei SA:ta tällä kertaa, mutta hyvä oli arvostelu. Ossin (K. Kettu Kuittaa) kanssa tuomari sitten pähkäilikin huolella, pyöritti Ossia urakalla ja luki välillä rotumääritelmää. Upea arvostelu, mutta koon takia EH.


Ukko posettaa :D
 


Iso-Ossi oli helposti spannattavissa :)
 

Pari viikkoa sitten esiinnyttiin porukalla Tampereen KV-näyttelyssä Pirkkahallissa. Siellä en kuvannut ollenkaan, mutta tässä vanhoja ja muilta lainattuja kuvia:


Avo-uroksissa peräperää isä ja poika, Ossi ja Mauno (K. Munkki-Mauno). Molemmille ERIt, Mauno avo/3 + SA ja Ossi avo/4. Upeeta erityisesti Mauno :) Kuva pöllitty Ossin blogista.
 


Tytöissä ekaa kertaa kehässä oli Lilli-pilli (K. Laiha Lissu). Lillille lepsulta tuomarilta ERI, mutta ei sijoitusta junnunartuissa. Tässä Lilli näyttelyn jälkeen kotipihassaan.



Nuorten luokan nartut voitti SA:n kera Mimi
 

Avoimessa luokassa Luna (K. Peppi-Lotta) ja Mirkku (K. Marenki-Mirkku). Molemmille EH:t. Lunan esiintyminen meni (yllis pyllis) vähän viduix ja Miren korvien asento ei oikein miellyttänyt tuomaria :D


Kuukauden takainen kuva sportti-Lunasta
 


Tässä taas Ossin blogista napattu kuva Mirestä, jonka Maunon nuori omistaja Emilia esitti todella hienosti ja taitavasti!

Kasvattajaluokalla, johon kuuluivat Ossi, Mauno, Mimi ja Lilli olimme kahdesta kasvattajaryhmästä toisia ja saimme KP:n :)

Olikohan tässä kaikki tällä erää? Olis mulla vielä muutamia kivoja kuvia kasvateista, mutta taidanpa säästää ne myöhempään kertaan.

sunnuntai, 20. toukokuu 2012

Kamu

Nyt kun ajatus jo kulkee aavistuksen paremmin, haluan vielä kirjoittaa muutaman sanan Kamusta. Se on sen ansainnut. Kamu oli maailman paras kaveri ja ilman Kamua multa puuttuisi monta ystävää ja tärkeää asiaa elämässä. Se oli iso persoona, joka ei jättänyt ketään kylmäksi. Vielä puoli tuntia ennen kuolemaansa Kamu hepuloi iltalenkillä pylly maassa etujalat kauhoen, tapansa mukaan. Jotenkin olisin toivonut, että noin hieno koira lähtee jollain muulla tavalla, mutta Kamu piti huumorintajunsa loppuun asti. Muistojen lisäksi se jää elämään varoittavana esimerkkinä siitä, että ahneella on paskanen loppu.

Kaiken surun ja ikävän keskellä on ollut ihana huomata, kuinka myötätuntoista porukkaa koiraihmiset osaavat olla. Iso kiitos lohduttavista sanoista ja myötäelämisestä kaikille teille täällä blogissa, facebookissa ja muilla tavoilla lähestyneille. Kun rakas perheenjäsen on kuollut, sillä ei ole mitään merkitystä miksi se on kuollut. Se ei asiaa muuta. Ihminen on utelias eläin, joten kerrottakoon, että Kamu kuoli tukehtumalla makkaraan. Mitään ei ollut tehtävissä ja viikon takaisen kaamean illan tulen muistamaan aina.

Otin Kamusta kuvia kaksi päivää ennen kuolemaansa, kun aloitin trimmaamisen ja tarkoitus oli laittaa vähän ennen ja jälkeen kuvia. Nyt en kuitenkaan pysty edes avaamaan niitä kuvia, joten jääköön kuvien postaaminen jonnekin tulevaisuuteen. Pelkkä kirjoittaminenkin tuntuu pahalle ja kyyneleet virtaavat taas.

Ensi viikolla lupaan kirjoittaa mukavemmista asioista ja kuviakin olisi. Nyt niistä kirjoittaminen tuntuisi jotenkin lattealta.