Keskiviikkona olin ilmoittanut Lut-kokeeseen Lunan (K. Peppi-Lotta) ja mukaan lähti myös Lunan sisko Ulpu (K. Piparminttu-Pipsa). Vähän etukäteen jänskätti miten tytöillä menee. Koeikä (15 kk.) oli saavutettu muutama viikko sitten ja ennen koetta Luna oli ollut putkessa vain kerran ja Ulpukin ainoastaan kahdesti. Mutta päätettiin, että ei se ota jos ei se annakaan, eli yhdistyksen järjestämät kokeet ja vielä suht lähellä. Meno kuitenkin kannatti, sillä tyttöjen noka ei kauaa kokeessa tuhissut. Ensimmäisenä vuorossa oli Ulpu, joka alussa vähän harhaili putkessa kadottaen riistan. Sen löydettyään, riistatyö oli kuitenkin niin hyvää, että koe keskeytettiin viiden minuutin jälkeen ja tuomari pudotti alun harhailusta vain pisteen, eli lopputulos oli B43.

Heti Ulpun perään oli Lunan vuoro. Lunan arvostelu: Koira hyvin luolaan, räväkästi yhteys kettuun. Luukkujen avauduttua kettu vetäytyy vas. kulmapesään. Koira käy vähän kuumana eikä heti tajua, että kettu lähti. Kun tajuaa, seuraa sitä vauhdilla. Ottaa heti lähityöskentelyasemat. Kettu iskee kovin, koira kestää hyvin ja lisää painostusta niin kovin, että koe keskeytetään ketun säästämiseksi ja vammojen välttämiseksi. Kahden minuutin jälkeen siis B44. Mä olin kieltämättä aika yllättynyt näin hienosti menneiden kokeiden jälkeen. Ulpu nyt on Ulpu, mutta että Lunakin! Vautsi vau, hienot tytöt! Ehkäpä me mennään ens viikolla kokeileen uudestaan.

Meillä täällä kotona odotellaan Nekun poksahtamista. Se on kyllä melkonen pallomaha. Pallomaha ei tosin estä millään tavoin pallon jahtaamista tai vinkulelujen tappamista. Aika hurjalta tuntuu, että ton pitäis synnyttää ihan minä päivänä tahansa. Sen verran on vielä tota vauhtia jäljellä. Mutta niin se oli viime kerrallakin. Lauantai-iltana Nekku tuhos yhden wubba-kongin ohimennen ja seuraavana päivänä synnytti.