Mä lupasin laittaa niitä kuvia Kamusta urakan jälkeen. Tässä muutama:

 

Ja lähtötilannehan oli tämä:

 

Kokovartalopotretti jälkeen:

 

Ja ennen:

 

Vähän vielä jäi hapsuja, mutta olkoon. Eiköhän toi jo riitä. Kamu ei varsinaisesti rakasta nyppimistä, mutta kuka rakastaisi, kun aikaa suttaantuu pitkälti viidettä tuntia... Tein sen tosin neljässä pätkässä. Uuden lookin innoittamana ilmoitin Kamun agilitykisoihin, jotka olivat eilen. Äijä vetäs voiton molemmista starteista. Ekalta radalta nolla, tokalta harmittavasti yksi rima tippui ja siitä vitonen. Tästä on taas hyvä jatkaa! Meillä on takana 11 starttia. Ei siinä muuten, mutta ollaan kisattu nyt jo kolmatta kesää. Että ei tahti päätä huimaa:) Mut jos nyt sit vielä menis tänä vuonna johonkin kokeileen onneaan. Muutenkin Korpilahdentien parsonit hallitsivat eilen koko Tamskin kisaa, sillä meidän kesä-naapuri Elli otti nollavoiton mineissä molemmilta radoilta!

Sitten vielä pakko kirjoittaa yhdestä ikävämmästä jutusta. Kylämme koirien pito on saanut hieman kyseenalaista julkisuutta erittäin surullisen tapauksen johdosta. Joillain netin keskustelupalstoilla on lähes tulkoon kielletty kaikkien karhelaisten koiranpito ja arvuuteltu kilvan kenestä mahtaa olla kyse. No, minusta ei ainakaan. Meille saa tulla katsomaan koiria ihan koska vaan:) Tämä paikkakunta vaan on aika pieni ja koirankasvattajia ei taida olla kovinkaan montaa. Että ihan vaan selvyydeksi tämäkin.

Mä laitan tähän vielä yhden kuvan tosta äijästä, kun on se vaan niin ihana mamman mussukka. Huomaa kuvan erityisen siisti tausta: