Sunnuntaista lähtien meillä on ollut hoidossa Mire, Mirkku eli Kamunkorven Marenki-Mirkku. Mire on touhukas ja ah niin ihanan aktiivinen. Aktiivinen onneksi, sillä Rohmu kaipaa aktiivista seuraa. Meidän vanhukset eivät leiki Rohmun kanssa. Kamu leikki vielä silloin kun Rohmu oli pentu, mutta sen kasvettua äijäksi, ei enää leikitä. Laku leikkii aina välillä, mutta se nyt on sellasta, no miten sen nyt sanois, nahkahanskat kädessä valmiina menemään irroittamaan Laku Rohmun jalasta...

Mire ja Rompe on nujunnut pihassa aamusta iltaan. Mireä ei haittaa lainkaan se, että Rohmu paiskoo sitä mennen tullen vaan se näyttää jokseenkin nauttivan sellasesta. Ei ainakaan mikään herkkä typy. Muutenkin Mire on käyttäytynyt täällä tosi järkevästi ja hienosti :) Suunnittelin jo, että kun Mire tulee tänne hoitoon, saan sitten otettua kivoja keväisiä kuvia. No keväiset kuvat my ass! Tässä teille muutama ihanan keväinen kuva!

Näissä kohdissa oli jo maa näkyvissä ennen viime maanantain lumimyräkkää. Tänne satoi valehtelematta 15 senttiä lunta yhden päivän aikana. Se hyvä puoli tässä on, että koirat pysyy puhtaana :) Ja kaikki ne sulan paljastamat koiranp*skat hautautuivat taas jonnekin silmän (ja lasten vaatteiden...) ulottumattomiin.

Edustuskuvia on tarkoitus ottaa, kunhan saan Mireä vähän kynittyä. Siinä on muuten koira, jolla on enemmän karvaa kuin kenelläkään ikinä! Sen lisäksi, että Mirellä on isoisänsä (ja veljensä, kts. alempi postaus) päällyskarva, sillä on myös ihan tajuttoman paksu pohjavilla. Siis oikeesti! Miren omistajat ovat kyllä tehneet hyvää työtä nyppimällä sitä säännöllisesti ja hyvässä karvassa se oli tänne tullessakin. Mire on ilmoitettu toukokuun Tampereen näyttelyyn ja aikomus on saada se sinne edes jonkinlaiseen kuosiin. Tarkoitus on siis kyniä koirasta ihan kaikki lähtevä irti. Ja sitä lähtee. Ehkä se on loppuviikosta naku. Tai sitten ei.

Eilen meidän musta hirmu Laku täytti seitsemän vuotta!